Mayak-onnettomuus

Neuvostoliiton ajan sotilaallinen kauan piilossa ollut ydinonnettomuus

salainen keskus Etelä-Uralille
toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto oli perustanut huippusalaisia sotilaskeskuksia kauas sisämaahan, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin. Mayakin keskus Etelä-Uralilla oli raskasvesi-ja luonnonuraanireaktorien kehittäminen sotilaslaatuisen plutoniumin tuottamiseksi. Tämä sivusto oli onnettomuuksien ja tartuntojen kohteena, jotka sivuutettiin monta vuotta.
IN2P3

kauan ennen Tšernobyliä epäiltiin ilman todisteita, että Neuvostoliitolla oli katastrofaalinen maine turvallisuuden ja ydinympäristön suhteen. Se ei johtunut siitä, että Neuvostoinsinööreiltä ja fyysikoilta olisi puuttunut osaamista kehittää omaa ydinalan osaamistaan.
viisivuotissuunnitelmien aikaan uskottiin vilpittömästi, että tieteen ja teknologian avulla ihmiset voisivat tehdä kaiken. Oli ajatus käyttää ydinvoimaa Titanicin työn toteuttamiseen. Siperiassa jokia ohjattiin atomipommeilla puuvillapeltojen kasteluun, minkä seurauksena Araljärvi kuivui.

Techajoen varren kylien evakuointi
kartta Techajoen ja jokivarsien kylistä saastui vuonna 1950. Ennen joen saastumista asukkaita oli yhteensä 27 454. Suurimpien kylien asukasluvut on ilmoitettu. Kaukana joen yläjuoksulla sijainneet kylät evakuoitiin, osa etnisiä venäläisiä, osa tataareja tai Baškiireja.
R. Wilson et al

1950 – luvulla ydinteknologia oli vielä täysin kehittynyttä, eikä – etenkään Venäjällä-tiedetty paljoakaan radioaktiivisen jätteen tulevaisuudesta luonnon ekosysteemeissä ja niiden vaikutuksista ihmisiin. Tämän vuoksi toimet radioaktiivisuuden leviämisen estämiseksi ympäristössä olivat riittämättömiä.
vakavimmat vaaratilanteet tapahtuivat Jekaterinburgin lähellä sijaitsevan Mayakin alueella, jonka ympäristö oli pahasti saastunut suhteellisen pitkäikäisistä radionuklideista, kuten cesium-137: stä ja strontium-90: stä.
Tämä Mayakin paikka oli Neuvostoliiton ensimmäinen ydinasekompleksi, joka rakennettiin sodan jälkeen Etelä-Uralille plutoniumin valmistusta varten sotilaallisiin tarkoituksiin.

metlinon kylä
katastrofin metlinosymbolin kylä sijaitsi 7 km alavirtaan radioaktiivisten päästöjen tapahtumapaikasta. Asukkaiden evakuoinnin jälkeen vuonna 1951 kaikki rakennukset tuhoutuivat lukuun ottamatta myllyä ja tässä valokuvassa näkyvää kirkkoa, joka on vuodelta 1965. Etualalla oleva lampi on vuonna 1956 perustettu tekojärvi nro 10. Myllyn takana sijaitsee metlinon luonnollinen lampi.
R. Wilson et al (E. I. Belovan Kuva on esitetty Dr. Nelli Safrnova hänen luvallaan)

Techajoen onnettomuus oli se, jossa eniten ihmisiä altistui yli 50 mSv: n annoksille ja jonka osalta tutkimus on pisimmällä. Säteilyllä havaittiin merkittävä vaikutus väestöön.
Access to page in french